torstai 24. heinäkuuta 2014

Charles Berberian ja Anna Rozen: Helsinki

Vinkkaaja: Petra
  • Julkaisuvuosi: 2014
  • Sivumäärä: 127
  • Juoni: Sarjakuvataiteilija Charles Berberian ja kirjailija Anna Rozen tutkivat Helsinkiä ja kertovat näkemästään sarjakuvan muodossa.

Helsinki on nähtävästi ranskalaisen silmin varsin eriskummallinen ja eksoottinen paikka. En voinut välttyä tältä ajatukselta, kun lueskelin Helsinkiä hyvin tuntevana tätä kirjaa. Oli mielenkiintoista nähdä tuttuja paikkoja toisen silmin piirrosten kautta, ja huomata missä kohdin taiteilija oli ottanut vapauksia.

Oli hauskaa todeta, että monet kuvista pitivät paikkaansa ja että niihin oli saatu hienosti vangittua jopa paikan ilmapiiri ja ihmisetkin näyttivät hyvin suomalaisilta. Taitava sarjakuvataiteilija siis! Ulkomaalainen varmasti kiinnittää huomiota ihan erilaisiin asioihin kuin suomalainen ja Helsingissä asuva. Pidin erikoisena sitä, että benji-hyppääminen mainittiin paikallisena urheilulajina. En tiedä kumpi kuvaus hämmästytti enemmän, paikallinen vai urheilulaji, sillä itse en pidä sitä kumpanakaan.

Monessa kohdin huomasin kuitenkin ajattelevani hämmentyneenä "Ai? No voihan asian tuollakin tavalla nähdä." ja ne asiat eivät olleet mielestäni kovin imartelevia Suomea kohtaan. Oli ikävää, että alkoholi tuotiin kirjan alkupuolella niin voimakkaasti esiin. Pultsarit eivät nimittäin ole mikään helsinkiläinen erikoisuus vaan olen törmännyt heihin Nizzassakin. Vai olenko jotenkin sokeutunut helsinkiläisten yltiöpäiselle alkoholinkäytölle? Onhan se tietysti mahdollista.

Rakenteellisesti tämä kirja ei ole perinteinen ruutumuotoinen sarjakuvakirja. Usein piirrokset ovat koko sivun kokoisia ja ne vuorottelevat tekstisivujen kanssa. Tekstit ovat kolmella kielellä, suomeksi, ranskaksi ja englanniksi. Se oli hauska yksityiskohta ja osasyy siihen, että lainasin tämän kirjastosta. Halusin harjoittaa ranskankieltäni ja helpointa se on silloin kun sama teksti on myös suomeksi.

Yllättäen oli myös kätevää, että teksti oli monella kielellä, sillä suomennoksessa oli muutamassa kohdin käytetty sellaista sanastoa, että jouduin tarkistamaan ranskannoksen ja englanninnoksen ennen kuin asia selvisi. Esimerkiksi sanat nesessääri (kosmetiikkalaukku) ja syydvesti (vedenpitävä niskaa suojaava lakki) eivät kuuluneet aikaisemmin sanavarastooni. Hauska oppia uusia suomenkielen sanoja!

Suosittelen tätä kirjaa helsinkiläisille, jotka haluavat nähdä kotikaupunkinsa uusin silmin. Ulkomaalaisen ensikosketukseksi Helsinkiin en tätä suosittelisi, sillä se mielestäni antaa kaupungista hiukan oudon kuvan eikä kirjan sisältö välttämättä aukene lukijalle. Sen sijaan ulkomaalaiset, jotka ovat jo ehtineet nähdä Suomea ja Helsinkiä, saattavat hyvinkin viihtyä tämän kirjan parissa ja kenties hämmästelläkin samoja asioita kuin tekijät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.