sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Lukuaakkoset H-N

niin kuin Khaled Hosseini. Afganistanilais-amerikkalainen kirjailija osaa kertoa mielettömän hienosti tarinoita Afganistanista ja sen historiasta. Esimerkiksi Leijapoika ja Tuhat loistavaa aurinkoa, ovat olleet mieleenpainuvaa luettavaa. /Leena

I niin kuin Ihana meri. Kira Poutasen kirjoittama,  vuonna 2001 Finlandia Junior -kilpailun voittanut nuortenromaani on yksi niistä kirjoista, jotka olen lukenut useampaan kertaan. Kirja kertoo 9.-luokkalaisesta Juliasta, joka perfektionistina ja ongelmallisen naiskuvansa vuoksi sairastuu pahasti anoreksiaan. Poutanen kuvaa tarkasti, miten ihmismieli vääristyy ja lopulta hyökkää itseään vastaan. Pysäyttävä kirja sekä nuorten että aikuisten luettavaksi. /Tiina

J niin kuin Julia Cameronin Tyhjän paperin nautinto. Opus on tehty avuksi niille, jotka haluaisivat kirjoittaa (myös vain harrastusmielessä), mutta tyhjä paperi aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä ja lievän stressireaktion. Kirjassa on useita pieniä ja vähän isompiakin kirjoitusharjoituksia, joita ensin pohjustetaan aihepiireittäin. Cameron luo selkeitä ja helppoja keinoja purkaa esteitä kirjoittajan ja paperin välillä, huumoria unohtamatta. /Tiina 

K niin kuin Katja Ketun Kätilö. Lapin sodan aikaan sijoittuva raaka mutta koskettava tarina kätilönä toimivan suomalaisnaisen ja saksalaisen upseerin tarinasta. Väkevistä sanoista koostuu merkittävä ja yllätyksellinen kirja. /Petra 

L niin kuin L.M.Montgomery ja hänen ihastuttavat tyttökirjansa. Näiden pariin olen palannut näin aikuisiälläkin ja seuraavaksi tarkoituksena (ehkä joululomalla) olisikin tarttua jälleen Pieni runotyttö -kirjaan ja elää jälleen hetki Uuden Kuun Emilian kanssa. /Leena

M niin kuin Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla on Anna ja Fanny Bergenströmin keittokirja. Kirja on jaoteltu eri ruoka-aineiden mukaan osiin ja sisältää paljon kivoja kuvia. Reseptit ovat simppeleitä, mutta ainakin minulle uusia. /Leena

N niin kuin Nälkävuosi, joka on Aki Ollikaisen koskettava kirja pienen Mataleenan perheen kohtalosta vuoden 1867 loputtoman talven ja armottoman nälän keskellä. Äärettömän koskettava kirja on kirjoitettu hirvittävän taitavasti: miten niin vähin sanoin voidaankaan ilmaista niin paljon. Soisin jokaisen suomalaisen lukevan tämän, vaikka kirjaa ei voikaan suositella herkille lukijoille. /Petra

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.